Avaa valikko Valikko

Ajankohtaista

Luomuisa tilavierailu Raumalle Jouni Marttilan tilalle

Heinäkuun lopulla kävimme tutustumassa Jouni Marttilan luomuemolehmätilaan Raumalla. Jouni kertoi tilansa siirtyneen luomuun keväällä 2017. Pelloilla ja kotieläintuotannossa siirtyminen alkoi samaan aikaan. Ensimmäinen 5-vuotinen sitoumuskausi päättyy ensi keväänä, aikomuksena on luomussa jatkaa edelleen.

Peltoa tilalla on noin 100 ha, ja sillä tuotetaan oman karjan rehut sekä viljaa myös myyntiin. Tällä hetkellä myyntiin viljellään elintarvikekauraa. Seoskasvustot (hernekaura) käytetään rehuksi joko puituna tai säilörehuna.

Viljelykierto on 7–8-vuotinen. Nurmet perustetaan suojaviljaan, jonka jälkeen nurmi 4 vuotta ja nurmen jälkeen 2–3 vuotta viljaa tai palkoseosviljaa.

Laidunkierto on kuusivuotinen, siinä viljavuosia on vähemmän. Laidunnurmi perustetaan suojaviljaan, joka korjataan säilörehuksi, jolloin uudesta nurmesta voidaan vielä saada loppukesän / syksyn laidunta. Nurmien satoikää pidennetään täydennyskylvöillä vuosittain ja viljojen alla käytetään aluskasveina valkoapilaa tai raiheinää.

Tilalla on herefordrotuinen emolehmäkarja, emolehmiä on noin 40. Kaikki vasikat jäävät kasvamaan omalle tilalle, uudistukseen tai teuraaksi.

Tilavierailulla keskustelu kulki kuluneen kesän ympärillä, kevään ja kesän kuivuus on verottanut viljasatoa, mutta lämmin alkukesä kasvatti nurmia hyvin, ja nurmen ykkössato oli hyvä. Tutkailimme maan rakennetta lohkolla, johon nurmi oli perustettu tänä keväänä. Suojaviljana ollut seoskasvusto oli paalattu pois, ja uusi nurmi oli lähtenyt hyvin kasvuun ja hyötyy vielä loppukesän sateista. Lapiokuopasta todettiin maan rakenteen olevan kunnossa ja apilat olivat aktiivisia typensidonnan suhteen, juurten nystyrät olivat punaisia.

Hernekaura-lohkoilla sen sijaan näkyi kesän kuivuus, kasvusto oli matalaa ja harvahkoa. Tosin rikkojakaan ei juuri ollut – nekin olivat kuivuudesta kärsineet. Herne oli menestynyt yllättävänkin hyvin, ja pellolla kulkiessa saimme maistella herneen palkoja. Suuria sato-odotuksia ei puitavista viljoista enää ollut.

Emolehmät olivat laidunalueen kauimmaisella lohkolla metsän takana, joten emoja emme tällä kertaa nähneet.

Laitumella on suuri merkitys emolehmätuotannossa ja lisäksi luomussa laidunnus on myös suuri imagokysymys. Kuluttajat odottavat, että luomueläimet laiduntavat. Laidunnuksen merkitys luomussa tulleekin entisestään korostumaan jatkossa.

Laidunnuksen kehittäminen ja laitumien satotason nostaminen on Jounilla tavoitteena. Laidunkiertoon on käytettävissä peltoa noin 10 ha pihaton läheisillä lohkoilla. Oman haasteensa laidunnuksen suunnitteluun tuo se, että lehmillä pitää olla laitumelta pääsy pihattoon koko ajan, koska lisärehu jaetaan pihattoon. Ruokintapaikkoja ei tarvitse perustaa laitumelle, ja eläinten päivittäinen seuranta helpottuu, kun ne tulevat päivittäin pihattoon. Lisähaastetta suunnitteluun tuo se, että eläimet laidunnetaan 2–3 ryhmässä, ja kaikkien ryhmien pitää päästä pihattoon, mutta pysyä kuitenkin erillään.

Riittävä vedensaanti laitumella on tärkeää lehmien maidontuotannon kannalta. Vasikoille saadaan hyvä kasvu, kun emoilla on riittävästi maitoa. Vedensaannista laitumelle huolehditaan kauimmaisilla lohkoilla vesivaunulla ja pihaton lähellä eläimet pääsevät pihattoon juomaan.

Tilavierailulla puhutti myös ensi vuoden alusta voimaan tuleva EU:n uusi luomulaki. Nyt on voinut lihantuotantoon käytettäviä nautoja pitää loppulihotusvaiheessa kokonaan sisätiloissa viimeiset 3 kk. uuden luomulain myötä tämä mahdollisuus poistuu. Jatkossa loppukasvatettavat sonnien on päästävä vähintään jaloittelutarhaan ja loppukasvatettavien hiehojen on päästävä laidunkaudella laitumelle. Ruokaviraston uutta ohjeistusta odotellaan valmistuvaksi syksyn aikana.

Arkistoon