Avaa valikko Valikko

Ajatuksia eräästä luomunavetasta ja luomumaidosta - Jenni ja Riku Harmaajärvi: ”Halvalla saatiin hyvää, vaikkei sitä kukaan olisi uskonut!"

Olen koonnut tähän blogiin ajatuksiani vierailusta Maunulan tilalla Kankaanpään Vihteljärvellä. Maitotilan isäntäväki, Jenni ja Riku Harmaajärvi, tekivät suuren muutoksen tuotannossaan keväällä 2017, kun päättivät siirtää koko tilan luomuun.

Alkuun pari tilastotietoa. Ruokaviraston vuoden 2019 tilastoissa on 150 luomumaitotilaa, keskimäärin 65,8 lypsylehmää / tila. Luken maataloustilaston mukaan tämän vuoden heinäkuussa luomumaitoa toimitti meijereihin 136 tilaa yhteensä 6 790 000 litraa. Lypsykarjojen tuotosseurannan tulokset vuodelta 2019 puolestaan kertovat, että luomulehmien keskituotos on 9111 kg maitoa/lehmä. Aika komeat tuotosluvut: luomulehmien keskituotos on vain noin 8 % tavanomaisten lehmien tuotosta alempi.

Sitten elävää elämää tilastojen takaa. Miksi Maunulan tilalla haluttiin liittyä tuohon luomumaitotilojen joukkioon?

Tarina alkaa siitä, kun Jenni ja Riku miettivät vaihtoehtoja maitotilansa kehittämiseen. Navetalle piti tehdä jotain, sillä parsilypsy kuormitti liikaa ja omaa työtä haluttiin keventää. Uuden navetan rakentaminen ja tila- ja karjakoon kasvattaminen ei tuntunut oikealta vaihtoehdolta, koska lainaa ei navettaa varten haluttu ottaa. Tontilla ei oikeastaan olisi edes ollut fyysistä tilaa suurelle navetalle ja lisämaan saanti on vaikeaa (ja ainakin kallista). Jenni ja Riku päätyivät siihen, että pienen tilan keino kilpailla suurten joukossa on tehdä asioita erilailla. Luomutuotanto valittiin tavaksi kehittää tilaa, luomumaidontuotanto toisi jotakin ekstraa ja mahdollisuuden erikoistumiseen. Joukossa oli myös vihreitäkin ajatuksia. Valitsemalla luomu haluttiin ottaa omalta osalta vastuuta luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä jälkipolville ja pelastaa pölyttäjiä, kun kasvinsuojeluaineiden käyttö jäisi pois.

Navettaremppaa oli suunniteltu jo pidemmän aikaa. Parsinavetta oli liian sitova sekä työläs ja lypsy rasitti kroppaa. Haluttiin keventää omaa työtä ja parantaa sekä ihmisten että eläinten hyvinvointia navetassa.

Jenni oli ollut muutamaa vuotta aiemmin mukana ProAgria Länsi-Suomen pienryhmäreissulla Englannissa. Jenni kertoi, että reissulla silmät avautuivat siihen, että asioita voisi kenties tehdä toisinkin. Hyvää maitoa voi tuottaa, vaikkei joka puolella kiiltelisikään upouudet kaakelit. Siitä se sitten lähti – ajatus mahdollisimman edullisesta navettaremontista, ilman lainarahaa. Epäilijöitä kyllä riitti, mutta Harmaajärvet pitivät kiinni omasta visiostaan ja lähtivät tekemään erilaista navettaremonttia.

Navettaremontin tuloksesta he ovat syystäkin ylpeitä. Vanhaan parsinavettaan saatiin yhden robotin navetta ja makuuhalli luomulehmille. ” Halvalla saatiin hyvää, vaikkei sitä kukaan olisi uskonut!”, toteavat Jenni ja Riku. Navetta ei kiillä uutuuttaan, mutta lehmillä on hyvät oltavat. Riittävästi hyvää ruokaa, mukava makuupaikka, mahdollisuus valita mieluisan lajitoverin seura sekä ulkoilumahdollisuus pitävät lehmät tyytyväisinä.

Makuuhallissa on viihtyisää, valoa ja hyvä kuivitus.

Tilalle tehtiin meijerin toimesta toukokuun lopussa Welfare Quality-auditointi. Tuloksista Jenni kertoi seuraavasti: ”Tulokset sai ilon kyyneleet silmiin! Ollaan tehty varsin luova, itsesuunniteltu navettaremontti, jota me itse ollaan pidetty tosi onnistuneena. Navetta ei ole millään tapaa hieno, eikä missään nimessä uudenveroinen, mutta mielestämme hoitajalle melko helppotöinen ja lehmäystävällinen. Ja siksi onkin aivan huikeaa, että nyt myös puolueeton taho on todennut, että meidän navetassa lehmillä on hyvät mahdollisuudet lajityypilliseen käyttäytymiseen. Lehmien välillä havaittiin mm. leikkisyyttä ja runsaasti hoivakäyttäytymistä. Vaikka parannettavaakin toki löytyy, tilan kokonaisarvosanaksi saatiin EXCELLENT.”

Mitä sitten tehtiin?

Lähtökohta remontille oli tilan 1950-luvulla valmistunut navetta, jota oli remontoitu viimeksi vuonna 2010. Vuonna 2017 parsinavetta muutettiin pihatoksi, rakennettiin lehmille makuuhalli ja siirryttiin robottilypsyyn.

Vanhan navetan puolella ruokintapöytä jäi paikoilleen, parrenerottajat poistettiin ja näin saatiin ruokintapaikka lehmille. Ape jaetaan apevaunusta ruokintapöydälle.

Kuvasta näkyy kuinka vanha ruokintapöytä jäi paikoilleen, parrenerottajat poistettiin, ja lehmillä on vapaa pääsy syömään.

Verhoseinäisestä makuuhallista puolet on vanhaa rehuvarastoa ja puolet uutta rakennusta. Makuuhallissa on turvekuivitus. Tarkoitus oli tehdä kompostipohja, mutta sitä ei saatu toimimaan, joten nyt kuivike vaihdetaan kerran viikossa. Halli tyhjennetään ja täytetään traktorilla. Lehmät viihtyvät makuuhallissa hyvin, ja jokainen voi hakea mieleisensä makuupaikan joko kaverin vierestä tai olla omassa rauhassaan.

Lypsyrobottiakaan ei ostettu, vaan päädyttiin vuokrarobottiin. Robotti on navetan 50-luvulla rakennetussa osassa makuuhallin ja ruokintapöydän välillä, joten matkalla syömään lehmät voivat poiketa lypsyllä. Lehmäliikenne on toiminut hyvin.

Navettaremontin valmistumisen kanssa samana keväänä (2017) aloitettiin pelloilla luomuun siirtyminen. Lehmillä siirtymävaihe alkoi keväällä 2019, kun ruokinta pystyttiin toteuttamaan luomuehdoin. Maidolla on luomussa 6 kk siirtymäaika, joten marraskuun alussa 2019 haaveista tuli totta! Maidon siirtymäkausi päättyi ja ensimmäinen luomumaito-kuorma lähti meijerille!

Kun navetan olosuhteet nyt vastasivat luomuehtoja rempan jälkeen, muu hienosäätö tehtiin ruokintaan. Luomurehun riittävyyttä joudutaan varmistamaan tilojen välisellä yhteistyöllä ja ostorehulla, oma pinta-ala ei aivan riitä rehun tuotantoon. Väkirehu-% ei ollut tavanomaisessakaan tuotannossa korkealla, joten luomuruokintaan sopeutuminen onnistui siinäkin kohtuu pienillä muutoksilla. Karja laidunsi jo aikaisemminkin, joten siinäkin oli jo valmiit käytännöt.

Rehujen hankinnassa pitää olla tarkkana varsinkin kivennäisten ja täydennysrehujen osalta, kaikki kun eivät kelpaa luomutuotantoon. Ja yllättävän hyvin on löytynyt yhteistyökumppaneita luomukasvitiloilta, niin on päästy tekemään jopa sopimuspohjalta väkirehun hankintaa.

Anne Johansson / ProAgria Länsi-Suomi ja Jenni Harmaajärvi / Maunulan tila

Kommentit

  • Masa 3 vuotta sitten

    Hienoa, että remontoimalla Harmaajärvet saivat remontoimalla navetan kuntoon. Luultavasti paljon on työtä riittänyt tässä. Ystäväni Lapinjärvellä mietti pitkään navetan remontointia mutta päätyi lopulta rakentamaan uuden teräshallin, missä navettatoiminta pääsi jatkumaan paremmissa tiloissa kuin ennen. Tämä toki oli investointi mutta tuttavani on ainakin ollut tyytyväinen lopputulokseen, mitä uuden navetan rakentaminen sai aikaan. https://www.hallipojat.com/rakennuspalvelut