Avaa valikko Valikko

Kauppareissu avartaa

Ruoantuotannon parissa työskenteleville kaupassa käyminen voi olla pitkä prosessi. Uutta tuotetta valittaessa saattaa vierähtää pitkä tovi pakkausselosteita tutkien. Oikeastaan tuotteen ei tarvitse edes olla valitsijalleen uusi, sillä pakkausselosteista tuppaa aina löytymään jotain mielenkiintoista, joka johtaa eri tuotteiden vertailuun, raaka-aineiden alkuperän selvittelyyn, ravintoainepitoisuuksien ihmettelyyn ja näiden seikkojen sekä tuotteen hinnan muodostumisen pohdintaan. Kanssaihmiselle ostopäätöksen tekemisen seuraaminen voi olla raskasta. ”Eikö se nyt ole ihan sama, mitä ostaa? Ota vaikka se, missä on kivoin pakkaus!”. Kanssaihmisen huomautus on erinomainen. Pakkausratkaisujenkin seuraaminen on mielenkiintoista ja niiden merkitys ostopäätökselle on tutkitustikin varsin merkittävä. Kanssaihmisen harmiksi kauppareissu ei pakkausvalintakehotuksen myötä kuitenkaan nopeudu, päinvastoin; seuraavaksi saattaa alkaa pakkauksen ja jopa pakkaajan tietojen tarkastelu – todennäköisesti Googlen avustamana.

Korona-aikana kauppareissut ovat monilla siirtyneet virtuaalimaailmaan ja kivijalkakaupassa käydään vain noutamassa valmiit ruokakassit. Nettishoppailun yhteydessä erilaisten taustaselvitysten tekeminen on helppoa, sillä googlaus onnistuu rattoisasti kotisohvalta. Lisätietojen hakeminen laajenee elintarvikkeista helposti moniin muihinkin tuotteisiin. Ruokaostoksia tehdessä silmiin osuu tekstiiliosaston mainoksia, jotka yrittävät kaupata pellavalaudeliinoja ja sekös saa näppäimistön laulamaan!

Pintaraapaisu tekstiilimaailmaan muistuttaa, että puuvilla, pellava, juutti, bambu, hamppu, jne. ovat kasvikuituja. Kasvikuidut jaotellaan mm. siemen-, runko- ja lehtikuituihin. Jälkimmäisiin muuten kuuluu mm. tupasvilla! Sekoittamalla tupasvillaa muiden tekstiiliraaka-aineiden joukkoon, voidaan valmistaa kutakuinkin samoja lopputuotteita, kuin vaikkapa villasta. Ja ei, tupasvillasta ei käytetä kasvin söpöä, villamaista kukkinutta kukinto-osaa, vaan kasvin lehtituppia. Tupasvillaa olisi muuten mahdollista nostaa luomukeruualueilta, sillä luomusertifiointia voi hakea myös soille. Ja se pellava; Suomessa ei viljellä pellavaa tekstiilituotantoon, mutta pellavakankaita täällä tekee useampi yritys. Öljypellavaa Suomessa sen sijaan viljellään ja sen viljelyä olisi varaa lisätäkin. Öljypellava soveltuu hyvin myös luomutuotantoon.

Vielä tekstiileistä; kasvikuitujen lisäksi luonnonkuituihin kuuluu myös mm. villa, joka on eläin- eli proteiinikuitua. Tiesitkö, että Suomen alkuperäisrotuihin kuuluvan suomenlampaan villakuidun suomut ovat kääntyneet sisäänpäin ja tällainen ominaisuus suomenlampaiden lisäksi on koko maailmassa – kyllä, koko m-a-a-i-l-m-a-s-s-a – vain merinolampaiden villalla.

Opettavaisen virtuaaliostosreissun päätteeksi kotisohvalta on kätevä laittaa tilaukseen myös suomenlampaan villasta tehdyt sukat ja pipo. Näitä saa muuten luomulampaiden villasta tehtynä! Klik, klik!

Tekstiilitietoutta voi hakea Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n sivustolta: https://www.stjm.fi/

Keruualueiden luomusertifioinnista löytyy lisätietoa Ruokavirastosta: https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/luomutuotteet/luomukeruutuotteet-luomukeruualueilta/

Öljypellavan viljelyn lyhyen oppimäärän voi lukaista Satafoodin sivuilta tästä: https://www.satafood.net/site/assets/files/1344/oljypellavan_viljely_-_tiina_uusitalo.pdf

Villan ihmeelliseen maailmaan voi puolestaan sukeltaa Lammasyhdistyksen sivuilla: https://lammasyhdistys.fi/lampurille/villa/

Johanna Pihala, Pyhäjärvi-instituutti