Marjanviljely kiinnostaa tällä hetkellä viljelijöitä ennennäkemättömän paljon ja marjantuotantoalat ovat melkein marjalajista riippumatta selvässä kasvussa. Etenkin mansikan viljelypinta-ala on lisääntynyt noin 30 % viimeisten viiden vuoden aikana. Viljelmiä on tässä ajassa tullut lisää siis yli tuhannen hehtaarin verran eli kasvu on ollut poikkeuksellisen nopeaa. Myös luomutuotannon puolella marjojen viljely kyllä lisääntyy mutta maltillisesti. Eniten kasvua luomumarjoissa on herukalla ja mansikalla, tosin kysyntä taitaa ylittää tarjonnan vielä pitkään.

Toisaalta luomumarjojen kysyntä tuntuu kuitenkin olevan hyvin alueellista ja luomun menekki on selvästi parempaa suurempien asutuskeskuksien läheisyydessä. Viljelijöiden keskuudesta on myös kuulunut kommentteja siitä, että esimerkiksi luomumansikalle ei tahdo löytyä riittävästi markkinoita ja marjat on myytävä tavanomaisen hinnalla. Usein kuluttajat pitävät luomun hintaa liian korkeana. Vaikka luomutuotteiden ostoperusteina esim. puhtaus, ympäristöystävällisyys sekä halu tukea tuottajia ovat vuodesta toiseen listan kärkipäässä, tuotteen korkea hinta on edelleen suurin syy olla ostamatta tuotetta (Luomubarometri 2021).

Marjantuotannon kasvu on osittain vallalla olevien ruokatrendien ansiota. Lähiruoan sekä ylipäätään kotimaisen ruoan arvostus ja kysyntä kasvavat, kuluttajat hakevat terveellisiä vaihtoehtoja ruokavalioon ja kotimaisten marjojen on ehkä vihdoin huomattu korvaavan ulkomaiset superfoodit mennen tullen. Toisaalta viljelijät ovat myös huomanneet marjojen hyvän menekin ja etsivät kannattavampia vaihtoehtoja esim. viljan viljelyn tilalle. Marjojen viljely vaatii kuitenkin paljon osaamista, erikoistumista, markkinointitaitoja, uuden tiedon etsimistä, byrokratiaa, työvoiman palkkausta, työtä kellon ympäri kuukausikaupalla jne., joten tilan kannattavuuden yhtäkkiseen parantamiseen keinoja on parempi etsiä suosiolla jostakin toisesta tuotantosuunnasta.

Vaikka marjoilla on potentiaalia merkittävästikin parantaa hehtaarikohtaista liikevaihtoa, myös riski tuotantoon sijoitetun pääoman menettämiseen on yhtä suuri. Satokaudet vaihtelevat paljon, on tuholaisia, sateita, hellettä ja tauteja eikä tuotantokustannusten kasvua helpollakaan viedä tuotteen hintaan. Luomutuotannossa satoriskeihin varautuminen on vielä haastavampaa, joten hintaa pitäisi korottaa vielä enemmän. Esimerkiksi mansikalla jo pitkään kasvanut viljelijähinta näyttäisi nyt olevan taittumassa, samoin viljelypinta-ala. Luomun puolella hintataso on paljon vakaampi ja häikäilemättömiä alennuskampanjoita ei nähdä. Viime vuoden hetkittäiset ylituotantotilanteet ja polkuhintaan myydyt erät varmasti osoittivat kaikille sen, että mansikasta on jo ylitarjontaa. On siis kohtalaisen vaikeaa tässä tilanteessa tulla marjamarkkinoille ja saada tuotanto kannattamaan oli sitten kyse luomusta tai tavanomaisesta tuotannosta.

Loppujen lopuksi on siis kyse tuotannon kattavuudesta ja tehokkuudesta. On pystyttävä käyttämään tehokkaasti hyödyksi tuotantoon sijoitetut panokset ja tunnettava tuotteen tuotantokustannukset. On myös onnistuttava viljelyssä sekä hallittava tuotteen markkinointi ja myynti. Marjoja kun ei voi varastoida kylmiöön ja myydä, kun hinta on oikea. Oikeat myyntikanavat on oltava valmiina jo ennen tuotannon aloitusta ja marjat on myytävä joka ikinen päivä. Kotimaisella marjalla, sekä luomulla että tavanomaisella, on vahva brändi ja kaikesta edellä mainitusta huolimatta kysyntä jatkuu vahvana. Uudet tuotantotavat ja kasvinsuojelumenetelmät mahdollistavat myös luomutuotannon tehostamisen ja toisaalta pysyäkseen kilpailussa mukana kaikkien tuottajien on kehitettävä jatkuvasti tuotantoaan vastaamaan sekä kuluttajien että viranomaispuolen vaatimuksia.

Minna Pohjola, Marjantuotannon asiantuntija, ProAgria Länsi-Suomi

•