Avaa valikko Valikko

Monimuotoisuutta lisää luomuviljelyyn - seoskasvustojen ja kerääjäkasvien mahdollisuudet

Vuoden kääntyessä kohti loppua ja talven kurkkiessa nurkan takaa on aikaa palata kesän tunnelmiin ja kokemuksiin sekä suunnitella uutta.

Mitä viljellä ensi kesänä? Luomun markkinatilanne on ollut haastava ja mitään hittikasvia ei varmastikaan pysty ensi satokaudelle ennustamaan. Varmaa on kuitenkin se, että pellon kasvukuntoon ja viljelyn monipuolistamiseen kannattaa aina satsata. Suunnitteluun kannattaa ottaa mukaan entistä tiiviimmin kerääjäkasvit ja mahdollisuuksien mukaan myös erilaiset seoskasvustot.

Palataan kesään ja Kaistin tilan pellonpiennartilaisuuteen. Tilalla kuulimme isäntä Vesa Harjunmaan kokemuksia ja näkemyksiä siitä, miten hän on monimuotoistanut viljelyä omalla luomutilallaan. Vesa kertoi käyttävänsä paljon seoskasvustoja, kerääjäkasveja sekä syysmuotoisia kasveja viljelykierrossa. Tavoitteena on pitää pelloista mahdollisimman suuri osa kasvipeitteisinä talven yli ja minimoida muokkaukset.

Luomussa viljely on jatkuvaa kokeilua, paras oppi tulee kokeilemalla, kysymällä, kyseenalaistamalla ja oppimalla koetusta. Omia toimiaan voi aina muuttaa ja kasveja valita markkinatilanteen, pellon kasvukunnon ja uuden kokeilun perusteella.

Seoskasvustot lisäävät viljelyvarmuutta oletuksella, että seoksessa joku kasvi pärjää aina ja hyvin rakennetussa seoksessa eri kasvit tukevat toisiaan ja parantavat toistensa kasvuoloja. Seoskasvustojen avulla voidaan saada peltoala ja ravinteiden hyödyntäminen tehokkaammin käyttöön kuin vain yksilajisia kasveja viljeltäessä. Tästä syystä Kaistin tilalla on parin vuoden ajan suosittu seoskasvustoja joko viljojen seoksia tai viljan ja herneen seoksia.

Seoskasvustojen parempi viljelyvarmuus pätee myös nurmiin. Nurmet kannattaisikin perustaa aina useamman nurmi- ja apilakasvin seoksena. Näin erilaisina vuosina ja kasvukauden eri vaiheissa voi varmistaa hyvän nurmisadon saamista.

Seoskasvustojen sadon myynti on kuitenkin ongelmallista. Seoskasvustoille ei juurikaan ostajia ole, ellei löydä yhteistyökumppaniksi kotieläintilaa tai ellei tilalla itsellään ole eläimiä. Kaistin tilalla seosviljellyt kasvit menevät omien kanojen rehuksi, markkinointiongelmaa ei siis ole. Seosviljelyn suosiota luomukasvitilojen kohdalla laskeekin se, ettei seosviljoille löydy ostajia ja toisaalta viljojen seoskasvustot eivät kuulu myyntikasveiksi hyväksyttäviin kasveihin luomukasvintuotantotilan luomusitoumuksessa.

Kerääjäkasvit antavat mahdollisuuden monipuolistaa viljelyä myös silloin, jos seoskasvustojen käyttö on vaikeaa. Voidaan käyttää myös nimikkeitä aluskasvi tai välikasvi, lopputavoite on kuitenkin kaikilla sama, tuodaan viljelyyn monipuolisuutta, lisätään kasvipeitettä ja otetaan ravinteita talteen. Samalla voidaan parantaa maan kasvukuntoa ja sitoa typpeä, kasvilajeista riippuen.

Heinämäiset kasvit kerääjinä ottavat tehokkaasti ylimääräiset ravinteet maasta ja tuovat peittävyyttä rikkoja vastaan. Ne myös tuovat kantavuutta pellolle ja haihduttavat ylimääräistä kosteutta pois. Apilat kerääjäkasveina peittävät maata ja sitovat typpeä. Varsinkin, jos pääsato korjataan päältä varhain pois, apila vahvistuu ja typensidonta tehostuu. Kukkivana kasvina apila on hyvä ravinnonlähde pölyttäjille. Kerääjäkasvustoissakin seokset tuottavat usein parempia tuloksia. Seoksesta aina joku menestyy, ja lisäksi peittävyys ja sadonkorjuun jälkeinen kasvu on seoksilla yksittäisiä kasveja parempi.

Saneeraus- ja maanparannuskasvien lisääminen viljelykiertoon tuo yhden mahdollisuuden kasvivalikoiman monipuolistamiseen. Kaistin tilalla on viljavuosien jälkeen käytetty sinappia ja retikkaa saneerauskasveina. Kasvit muokkaavat vahvajuurisina maata, ja tuovat lisää peltoon muokattavaa kasvimassaa. Viljelykierrossa saneeraus- ja maanparannuskasvit lasketaan viljavuuskasviksi sekä lisäksi niistä saa palkokasvivuoden, jos kasvi on typpeä sitova.

Kerääjäkasveille sekä maanparannus- ja saneerauskasveille maksetaan ympäristökorvauksen lohkokohtaisen toimenpiteen lisätukea. Tukeen oikeuttavat kasvit löytyvät Ruokaviraston sivuilta, ympäristökorvauksen lohkokohtaisten toimenpiteiden kohdalta.

Kuvituskuvana kasvustoa Kaistin tilalta.

Luomuasiantuntija Anne Johansson, ProAgria Länsi-Suomi