Avaa valikko Valikko

Aron tila, Samu Seikkula, Rauma

Luomuun siirtymiselle löytyi riittävästi perusteita

Samu Seikkula on Aron tilan 13. isäntä ja tila on ollut hänen omistuksessaan vuodesta 2002 lähtien. Kokonaisuudessaan tila siirtyi luomuun v. 2017. Tila on kasvanut maltillisesti ja pinta-ala on nykyisin vajaat 100 ha. Uudet lohkot siirtyvät luomutuotantoon sitä mukaa kun tuotantosäädökset sen sallivat.

Luomua kypsyteltiin useita vuosia

Kuten kaikkia muitakin luomuun siirtymistä pohtivia viljelijöitä, myös Seikkulaa arvelutti kasvinviljelytilan siirtäminen luomuun. Tilalla ei ole eläimiä, paria hevosta, muutamaa lammasta ja kanaa lukuun ottamatta, joten ainakaan tilan omaa karjanlantaakaan ei ole käytettävissä, kertoo tilan isäntä. Myös rikkakasvien hallinnan mahdolliset ongelmat ja ravinteiden riittävyys arveluttivat Seikkulaa.

Siirtymiselle löytyi kuitenkin kaksi selvää perustetta – taloudelliset syyt ja tilan konekanta. Viimeisen sysäyksen luomupositiiviselle päätökselle antoivat aikoinaan tapahtunut tukien lasku ja alhaiset viljanhinnat. Myös kalliit tuotantopanokset avittivat päätöksessä. Tuntuma muutaman vuoden luomukokemuksella onkin, että luomutuotannon kannattavuus on tavanomaista parempi.

Muutoksia tilan koneistukseen

Luomuun siirtyminen sekä helpottaa että tuo uusia investointitarpeita tilan koneistukseen. Helpotusta toi kun kasvinsuojeluruiskun uusimistarve poistui ja viljavarastojen laajennusta voi lykätä tulevaisuuteen. Viljelyjärjestelmän muutos toi myös investointitarpeita. Kesällä (2019) otettiin käyttöön Kvick-finn ja vuoden 2020 keväälle on jo hankittu uusi rikkaäes. Kesantoja hoidetaan jo aiemmin hankitulla kesantomurskaimella. Tilan peltoja on ennen luomuaikaa pääosin kevytmuokattu, mutta nyt myös kyntöä on lisätty. Tehokkailla rikkakasvien torjuntatoimilla on ainakin toistaiseksi pärjätty ilman avokesannointia. Vasta hankittu Kvick-finn osoitti tehonsa jo ensimmäisenä kesänä. Kolmeen kertaan matalaan, n. 5 cm syvyyteen, tehty apilanurmen käsittely uuvutti niin juolavehnän kuin ohdakkeen ja valvatinkin.

Myllyviljaa, valkuaiskasveja, siementuotantoa ja luomurehua

Tilalla tuotetun viljan laatu on ollut elintarvikelaadun täyttävää ja ne on myyty tähän asti myllyille. Tilan heinäsatoa on paalattu omille hevosille ja lampaille ja ylimääräinen nurmisato on myyty luomukotieläintiloille. Uusimpana viljelykasvina tilalle on tullut luomutärkkelysperuna. Perunan osalta tehdään yhteistyötä lähistön tavanomaista viljelytapaa noudattavan perunantuottajan kanssa. Yhteistyö on ollut sujuvaa ja hyödyttää molempia osapuolia. Se tarjoaa vajaakäytössä olevalle koneketjulle lisää työtä ja korvaa Seikkulan omaa investointitarvetta.

Uusi, käyttöön otettu tuotantosuunta tilan hukkakaurasta vapailla pelloilla on siementuotanto. Tästä on vuoden 2019 kesän jälkeen kertynyt parin vuoden kokemus. Siementuotanto on laajentunut nyt useaan kasviin; härkäpapuun, kauraan, puna-apilaan ja nurminataan. Luomutilalla nurmikasvien siementuotanto tarjoaa mahdollisuuden saada tuloa sadostakin - ei pelkkää maanparannusvaikutusta. Luomusiemensato kelpaa myös suoraan luomusadoksi ilman siirtymävaiheen kahta vuotta. Näin ainakin vielä tällä hetkellä. Jatkossa tämä mahdollisuus voi poistua. Tilalla noudatetaan viiden-kuuden vuoden viljelykiertoa. Tilan laaja kasvilajivalikoima tarjoaa tähän monia hyviä vaihtoehtoja.

Osa-aikaista viljelyä

Toistaiseksi tilan viljely on osa-aikaista. Tilan isännän päätoimi on ammattikoulun opettajan toimi. Luomuviljelyn työmäärän Samu Seikkula arvioi jonkin verran suuremmaksi kuin jos tila noudattaisi tavanomaista tuotantoa. Luomussa tilan työt jakautuvat tasaisemmin pitkin kesää. Onko se haitta vai etu riippuu näkökulmasta. Seikkula ilmaisee omaavansa ”intohimoisen” viljelijän luonteen. Tavoitteena on jossakin vaiheessa jäädä kokopäiväiseksi viljelijäksi.

Yhteydenotot Samu Seikkula, puhelin 0400 415705

(Haastattelu 12/2019)

Kuvassa tilan härkäpavun juurakkoa ja komeita typensitojabakteerinystyröitä.