Avaa valikko Valikko

Jaakkolan tila, Eurajoki

Sauli Jaakkolan viljelemä tila on vanha, 1850-luvulta asti suvun hallussa ollut Jaakola-niminen tila Eurajoen Lapijoen kylässä. Tilalla tehtiin viimeisin sukupolvenvaihdos vuonna 2017 ja luomuun siirtyminen aloitettiin vuonna 2018. Tilalla on aiemmin ollut Hereford-lihakarjaa 80-luvun alkuun asti. Sen jälkeen tilalla on viljelty monipuolisesti eri peltoviljelykasveja. Sokerijuurikasta viljeltiin vuoteen 2010 asti. Nykyinen päätuotantosuunta on luomuviljan ja palkokasvien tuotanto tilan vajaan 80 ha:n alalla. Aika ja menetelmät ovat muuttuneet ja Jaakkolankin tilaa viljellään tällä hetkellä osa-aikaisesti isännän rinnakkaistyön ollessa Euran Pyhäjärvi-instituutissa asiantuntijan tehtävät.

Tila siirrettiin heti sukupolven vaihdoksen jälkeen luomuun, koska luomutuotanto vaikutti mielekkäältä ja hyvältä tavalta tuottaa ruokaa. Lisäksi luomu voi parhaassa tapauksessa olla tavanomaista kannattavampaa. Saulin mukaan luomuviljelyssä pääsee hyödyntämään asiantuntijatyönkin kautta kertyvää omaa osaamista paremmin.

Tila kasvilajivalikoima on monipuolinen käsittäen puimurilla puitavia kasveja. Viljelyksessä on mallasohraa, syysruista, syysvehnää, kevätvehnää, kauraa ja härkäpapua. Viherlannoitusnurmia myydään satunnaisesti karjatilojen käyttöön. Tilalla noudatetaan pääsääntöisesti viljelykiertoa nurmi-nurmi-syysvilja-härkäpapu-kevätvilja. Joissain tapauksissa voidaan toinen nurmivuosi jättää pois. Nurmen jälkeinen vilja voi joissain tapauksissa olla myös vaativampi kevätvilja, kuten mallasohra tai vehnä.

Kasvien lannoitus hoidetaan typpeä maahan lataavalla apilanurmilla. Tämän lisäksi tilalla käytetään monipuolisesti myös muita täydennyslannoitteita; turvekuivitettua broilerinlantaa, biokaasulaitoksen separoitua kuivajaetta sekä Novarbon rakeistettuja lannoitteita.

Pääperiaate on, että pelloilla kasvaa jokin kylvetty kilpailukykyinen kasvi tai seos tai peltoja muokataan. Ilman hyvää viljelykasvia tai nurmea tai vaihtoehtoisesti säännöllistä muokkausta rikat valtaavat alaa ja lisääntyvät. Peltoja ei pidä jättää oman onnen nojaan esim. puinnin jälkeen.

Rikkakasveja pyritään hallitsemaan hyvällä viherlannoitusnurmella ja sen niitolla. Nurmet niitetään pääasiassa sivulta niittävällä lautasniittokoneella. Ennen nurmen päättämistä kasvusto ensin niitetään ja sen jälkeen niittojäte murskataan y-terillä varustetulla traktorin perässä kulkevalla kesantomurskaimella. Syynä kahden eri koneen käyttöön on se, että murskain ei katko tasaisesti kasvustoa vaan traktorin renkaiden alle jääneen kasvit jäävät pitkäksi. Lautasniittokone sen sijaan katkoo sekä nurmen että rikat koko leveydeltä tasaisesti läheltä maan pintaa.

Satokasvien tasaiset, tiheät ja voimakaskasvuiset kasvustot ovat erittäin tärkeitä kilpailtaessa rikkojen kanssa. Välejä kylvöleveyksien välille tai aukkoja päisteisiin ei saa jäädä. Aukot täyttyisivät muuten herkästi rikkakasveilla.

Maan muokkauksessa käytetään mm. kultivaattoria läpileikkaavilla ja kapeammilla hanhenjaloilla. Läpileikkaavia käytetään aina kun mahdollista. Kapeampia käytetään esimerkiksi nurmen lopettamisessa. Kasvimassan hautaamiseen ja rikkojen hallintaan käytetään myös kyntöauroja. Tilan pelloista n. puolet on runsasmultaisia, n. 20 % erittäin runsasmultaisia ja multamaitakin n. 15 %. Maalajiltaan pellot ovat pääasiassa HeS tai LjS. Lisäksi on myös HHt ja multamaita. Etenkin erm ja multamailla kyntö on sopiva keino hyvän kylvöalustan valmistelussa. Kylvömuokkaukseen, multaamiseen, idättämiseen jne. tilalla käytetään s-piikkiäestä ja lapiorullaäestä. Myös lautasmuokkain on välillä lainassa yhteistyökumppanilta etenkin nurmen lopetuksessa. Muokkaustyökaluksi voidaan laskea myös Weaving Machineryn 4,8 metrin kylvöäes.

Tilan kalustosta löytyy myös rikkaäes, jolla kylvetään myös nurmet. Rikkaäestä käytetään viljan siemenrikkojen torjuntaan tarpeen mukaan sekä sokkoäestyksenä ja oraille.

Tuotteet myydään luomuna elintarvike- tai rehuteollisuudelle. Viljely on mahdollisimman pitkälti sopimusviljelyä. Sadon menekki pyritään varmistamaan kiinteähintaisin sopimuksin jo ennen kylvöä.

Tilalla on hyvin pitkälti omat koneet. Koneet ovat yksinkertaisia ja iäkkäämpiäkin ja tästä syystä kohtuuhintaisia. Lannan ja muiden vastaavien lannoitteiden levityksen ja kuljetuksen tekee urakoitsija. Koneiden yhteisomistajuus tai koneiden vuokraus tilalle kiinnostaa, jos vain löytyy sopiva kone ja yhteistyökumppani.

Työmäärän muutokseen luomuun siirtymisen jälkeen ei lyhyen viljelijäuran ja vielä lyhyemmän luomuviljelijäuran perusteella pysty ottamaan selkeää kantaa. Luomun siirtymävaiheessa tilalla oli paljon nurmia, jotka tulevat myyntikasville 2020 ja 2021. Tämä vaikuttaa voimakkaasti työmääriin kasvukauden aikana. Tulevaisuudessa vuosittaisen nurmialan tasaantuessa myös vaihtelut vuosittaisessa työmäärässä muuttuvat. Samasta syystä myöskään tilan luomutuotannon kannattavuutta tavanomaiseen ei pysty vielä vertaamaan.

Lyhyen luomukokemuksen jälkeen voi todeta, että luomutuotanto ei päästä helpolla, vaan vaatii viljelijältä kokoaikaista valveutuneisuutta. Työ on tavanomaiseen tuotantoon nähden pitkäjänteisempää. Eli esim. jos maanhoitonurmi onnistuu tai epäonnistuu, vaikuttaa se mm. rikkakasvitilanteeseen koko viljelykierron ajan. Nämä seikat tekevät viljelemistä osaltaan myös mielenkiintoisempaa.

Jaakkolan tilan hyvin onnistuneen luomumallasohran puintia syyskuussa 2020

Yhteydenototot: Sauli Jaakkola, 050-3060446

(10/2020)