Valikko
Kaistin tila, Sari ja Vesa Harjunmaa, Huittinen
Vesa ja Sari Harjunmaa viljelevät Kaistin luomutilaa Huittisissa. Tila siirtyi nykyisen isäntäparin omistukseen sukupolvenvaihdoksessa vuonna 2005 ja luomutuotantoon siirryttiin vuonna 2016. Vuoden 2020 alusta lähtien tila on toiminut osakeyhtiömuotoisena.
Tuotantotapa vaihtui luomuun monesta eri syystä. Kasvinsuojeluruiskutusten aikaan työpäivät venyivät pitkiksi, ja kasvinsuojeluaineista seurasi isännälle selviä ärsytysoireita. Tavanomaisen tuotannon ostopanoksiin perustuva tuotantotapakaan ei enää tuntunut oikealta. Isäntäpari oli huolissaan myös maan kasvukunnon säilymisestä.
Luomuun siirtyminen perustui myös laskelmiin. Niiden tulos oli, että luomuun siirtyminen olisi taloudellisestikin hyvä vaihtoehto.
Tilan päätuotantosuuntana on luomukanamunien tuotanto. Vuonna 2017 valmistuneessa kanalassa kuopsuttelee 6000 luomukanaa.
Tilalla ollaan aloittamassa myös luomukananuorikoiden kasvatusta. Vuoden 2022 alusta uuden luomulain myötä tavanomaisten nuorikoiden käyttömahdollisuus poistuu, ja luomukanaloiden on hankittava nuorikot luomukasvatettuina. Tavoitteena onkin kasvattaa nuorikoita jatkossa oman uudistustarpeen lisäksi myös myyntiin toisille luomukanatiloille.
Peltoa Kaistin tilalla on viljelyssä noin 250 ha. Kasvivalikoima on monipuolinen, eikä hyvistä satotasoista haluta luomussakaan tinkiä. Peltojen perusparannuksia Vesa pitää äärimmäisen tärkeinä.
Viljelykierto on viisivuotinen. Apilapitoinen nurmi perustetaan suojaviljaan, nurmivuosia on kaksi, joiden jälkeen tulevat vilja- ja palkokasvivuodet. Viljelykiertoa sovelletaan markkinatilanteen ja uusien kasvilajien myötä.
Kasvit valitaan niin, että pellot olisivat mahdollisuuksien mukaan kasvipeitteisinä ympäri vuoden. Viljat ovatkin suurimmaksi osaksi syysviljoja, vehnää, ruista, ohraa tai syysrypsiä. Syysohrasta on tilalla saatu hyviä kokemuksia ja sen puintiajankohta on aikainen, jo heinäkuun lopussa.
Tilalla on viljelyssä Apetit pakasteelle tarhahernettä. Uusimpana kasvina on tulossa luomupinaatti, josta on tuotantosopimus Apetitin kanssa.
Myös seosviljelyä kokeillaan, tästä esimerkkinä kokeilu, jossa herne ja kevätrypsi on kylvetty seokseksi. Kanadalaisten tutkimustulosten mukaan herneen haju karkottaa kirppoja ja vähentää niiden rypsin syöntiä.
Nurmet kylvetään monilajisiksi. Siemenseoksessa (n. 25 kg/ha) on puna-, valko- ja alsikeapilaa sekä timoteitä ja nurminataa. Nurmet niitetään pääasiassa maahan rikkojen torjumiseksi ja maanparannukseen. Jos lohkon juolavehnätilanne on paha, niitto toistetaan 3-4 kertaa kesässä. Vesa painottaa juolavehnän torjunnassa kuitenkin enemmän nurmen tiheyttä kuin niiton aikaista ajankohtaa tai niittojen lukumäärää. Osa nurmisadosta korjataan rehuksi. Työ on ulkoistettu Vahelan luomutilan tehtäväksi. Myös Satakunnan varavankilan kanssa tehdään yhteistyötä, sillä Kaistin tila ostaa kaiken vankilan pelloilta puitavan luomuviljan tuoreena ja kuivaa sen, vankila puolestaan paalaa viljanoljet emolehmilleen kuivikkeeksi. Luomuviljan ostaminen vapauttaa osan peltoalasta kanojen rehun tuotannosta erikoiskasvien tuotantoon.
Nurmien lopettaminen ei perustu kyntöön, vaan maa avataan vetojyrsimellä, jota seuraa parin viikon välein tehtävät kaksi Kvick-Finn käsittelyä. Kyntöä pyritään tilalla välttämään, ainoastaan herneelle kylvettävät maat kynnetään, jos maassa on liikaa kestorikkakasveja. Palkokasvien jälkeen maat kevytmuokataan.
Kasvien lannoitus perustuu apilanurmiin ja tilan omaan kananlantaan. Kananlanta ajetaan lietesäiliöön, jossa se on mahdollista sekoittaa nestemäisiin lannoitteisiin, esim. lietelantaan. Lanta levitetään sijoittamalla, ja se on ulkoistettu urakoitsijan tehtäväksi. Lannan sijoittamista Vesa pitää tärkeänä ravinteiden hyväksikäyttöä tehostavana tekijänä.
Tilalla on kokeiltu ja käytetty monipuolisesti myös luomuun soveltuvia ostolannoitteita ja maanparannusaineita, mm. Soilfoodin ja Humuspehtoorin ravinnekuitua sekä Solifoodin ja Novarbon lannoitteita. Keväällä 2020 kokeiltiin ensimmäisen kerran herneellä Soilfoodin Soili ja Novarbon Arvo- lannoitteita. Hivenlannoitusta on käytetty mm. syysviljojen talvehtimista varmentamaan (Yaran Mantrac).
Myytävä vilja sekä valkuaiskasvit menevät keskusliikkeille ja toisille luomutiloille. Tilan luomukananmunat menevät Satamunalle Euraan. Suoramyyntinä munia myydään omasta ”munaliiteristä” niin paljon kun asiakkaat haluavat. Munaliiteri on auki 24/7, joten aina voi poiketa ostoksilla.
Etukäteen tehdyt arviot tilan kannattavuuden paranemisesta ovat jo ensimmäisten luomuvuosien jälkeen osoittautuneet oikeiksi. Työmäärä aiempaan verrattuna on kasvanut, etenkin nurmen lopetus vie aikaa. Jatkuvan uuden oppimisen myötä työn kiinnostavuus on kuitenkin lisääntynyt ja luomutuotanto on tarjonnut mahdollisuuden uusiin kokeiluihin. Paikalliset luomutilat tekevät paljon yhteistyötä mm. urakoinnin ja koneiden yhteisomistuksen muodossa. Esimerkiksi tilan puimuri on yhteinen toisen huittislaisen luomutilan kanssa. Vesa toteaakin, että paikallisten luomutilojen keskinäinen yhteistyö on tiiviimpää kuin aikaisemmin yhteistyö tavanomaisten viljelijöiden välillä.
(Päivitetty 7/2021)
