Avaa valikko Valikko

Kaistin tila, Sari ja Vesa Harjunmaa, Huittinen

Vesa ja Sari Harjunmaa viljelevät omistamaansa Kaistin luomutilaa Huittisissa. Tila siirtyi nykyisen isäntäparin omistukseen sukupolvenvaihdoksessa vuonna 2005 ja luomutuotantoon vuonna 2016. Kuluva vuosi on siirtymävaihevuosien jälkeen tilan kolmas varsinainen luomuvuosi. Vuoden 2020 alusta lähtien tila on toiminut osakeyhtiömuotoisena.

Tuotantotapa vaihtui luomuun monesta eri syystä. Tavanomaisessa tuotannossa satotasotavoite oli asetettu korkealle. Pinta-alan ollessa suuri (nykyisin noin 250 ha) tiesi tämä ruiskutusten aikaan pitkiä työpäiviä. Ruiskutuksista seurasi isännälle selviä ärsytysoireita. Tavanomaisen tuotannon ostopanoksiin perustuva tuotantotapakaan ei enää tuntunut oikealta. Isäntäpari oli huolissaan myös maan kasvukunnon säilymisestä tavanomaisen tuotannon kemiallisiin ostopanoksiin perustuvassa viljelytavassa. Luomuun siirtyminen perustui myös laskelmiin. Näiden tulos oli, että luomuun siirtyminen olisi taloudellisestikin hyvä vaihtoehto.

Viime vuodet ovat olleet tilalle suurten muutosten aikaa. Aiemmin tila oli erikoistunut sianlihan tuotantoon. Tilan päätuotantosuunta on vaihtunut 6000 luomukanan mukana luomukananmunien tuotannoksi. Tuotantosuunta muuttui vuonna 2017, kun tilalle rakennettiin kanalarakennus. Sikojen pidosta ei ole kuitenkaan kokonaan luovuttu, vaan tilalla harjoitetaan hybridiensikkojen tuotantoa. Tässä tuotannossa porsaat tulevat tilalle 35 kiloisina ja välitetään 5 kuukauden kasvatuksen jälkeen Emomylly Oy:lle uudeksi emakkoainekseksi. Tilan muusta toiminnasta poiketen ensikkojen kasvatus on tavanomaista tuotantoa ja eläinten ruokinta perustuu tavanomaisten täysrehujen käyttöön.

Tilalla toteutettava viljelykierto on viisivuotinen. Kahden apilavoittoisen nurmivuoden jälkeiset kasvit ovat vilja - palkokasvi ja viimeksi vilja + nurmisiemen.

Kevätohra rikkaharauksen jäljiltä.

Viljelykierto ei ole kiveen hakattu, vaan sitä sovelletaan tilanteen ja uusien kasvilajien mukaantulon myötä. Nurmet kylvetään monilajisiksi. Siemenseos (n. 25 kg/ha) sisältää puna-, valko- ja alsikeapilaa sekä timoteitä ja nurmi- ja koirannataa. Nurmet niitetään pääasiassa maahan. Jos lohkon juolavehnätilanne on paha, niitto toistetaan 3-4 kertaa kesässä. Vesa painotti juolavehnän torjunnassa kuitenkin enemmän nurmen tiheyttä kuin niiton aikaista ajankohtaa tai niittojen lukumäärää. Osa nurmisadosta korjataan myös rehuksi. Työ on ulkoistettu Huittisten vankilan laitteilla tehtäväksi. Vankilan kanssa tehdään muutenkin yhteistyötä, sillä Kaistin tila ostaa kaiken vankilan pelloilta puitavan luomuviljan tuoreena ja kuivaa sen. Tilan olisi mahdollista tuottaa luomukanojen tarpeisiin tarvittava määrä omaakin viljaa, mutta viljan ostaminen vapauttaa osan peltoalasta erikoiskasvien tuotantoon.

Nurmien lopettaminen on ketju eri työvaiheita ja kestää noin 1,5 kk. Lopetus ei perustu kyntöön, vaan maa avataan vetojyrsimellä, jota seuraa parin viikon päästä ja välein tehtävät kaksi Kvick-finn käsittelyä. Kyntöä pyritään muutenkin välttämään, ainoastaan viljavuosien välissä maat, jotka kylvetään herneelle, saatetaan kyntää. Tämä tehdään, jos maassa on liikaa kestorikkakasveja. Palkokasvien jälkeen maat kevyt muokataan.

Tilalla "tuunattu" äes.

Maat pyritään pitämään kasvipeitteisinä ympäri vuoden. Siksi kylvettävä viljakin on suurimmaksi osaksi syysviljaa, vehnää, ruista ja ohraa. Kesällä 2020 on kasvussa syksyllä 2019 kylvettyä syysmuotoista ohraa, jonka talvehtiminen on onnistunut hyvin ja siitä onkin odotettavissa huippusato. Syysohra puidaan aikaisin jo heinäkuun lopussa.

Syysohrapelto kevätauringossa.

Voimakkaasti pensonutta syysohraa.

Kasvien lannoitus on perustunut tähän asti apilanurmiin ja tilan omaan karjanlantaan. Tilan kananlanta ajetaan sikalan lietesäiliöön. Sian lietelannasta ja kananlannasta sekoitetaan tilan nestemäinen oma lannoite, joka levitetään sijoituskaluston avulla peltoon. Lannan levitys on ulkoistettu urakoitsijan tehtäväksi. Lannan sijoittamista Vesa piti tärkeänä ravinteiden hyväksikäyttöä tehostavana tekijänä.

Tilan ulkopuolisena lannoitteena osalle tilan pelloista levitettiin syksyllä 2019 800 tn (35 tn/ha) Soilfoodin ravinnekuitua. Peltojen perusparannuksia Vesa piti äärimmäisen tärkeinä. Toimenpiteet ovat vielä kesken siihen nähden, miten tilanteen halutaan jatkossa olevan.

Humuspehtoorin ravinnekuitua.

Keväällä 2020 kokeiltiin ensimmäisen kerran herneellä Soilfoodin Soili ja Novarbon Arvo- lannoitteita. Ulkopuolinen tuotantopanos on myös syysviljojen oraille ruiskutettava, talvehtimista varmentava, luomuun hyväksytty Yaran Mantrac-mangaanilannoite.

Tilalla kokeillaan ennakkoluulottomasti uusia viljelykäytäntöjä ja kasvilajeja. Syysohran lisäksi viljelyssä on Apetit pakasteelle tarhahernettä. Kasvilajivalikoimaa tullaan edelleen laajentamaan syksyllä kylvettävällä syysrypsillä. Seosviljelyä pyritään myös lisäämään. Tästä esimerkkinä on menossa oleva kokeilu, jossa herne ja kevätrypsi on kylvetty seokseksi. Kanadalaisten tutkimustulosten mukaan herneen haju karkottaa kirppoja ja vähentää niiden rypsin syöntiä.

Tilalta ulos myytävä vilja menee keskusliikkeille ja toisille luomutiloille. Valkuaiskasveista härkäpavut menevät pohjalaisille luomumaitotiloille valkuaisrehuksi. Korjattava nurmirehu myydään Huittisten vankilan tai sitä tarvitsevien tilojen karjalle. Tilan luomukananmunat menevät Satamunalle Euraan. Suoramyyntinä munia myydään omasta ”munaliiteristä” niin paljon kun asiakkaat haluavat. Munaliiteri on auki 24/7, joten aina voi poiketa ostoksilla.

Etukäteen tehdyt arviot tilan kannattavuuden paranemisesta ovat jo ensimmäisten luomuvuosien jälkeen osoittaneet oikeiksi. Työmäärä aiempaan verrattuna on vähän kasvanut, etenkin nurmen lopetustyövaiheet ovat hitaita. Jatkuvan uuden oppimisen myötä työn kiinnostavuus on kuitenkin lisääntynyt. Luomu tarjoaa myös mahdollisuuden uusiin kokeiluihin, joihin isäntä onkin ennakkoluulottomasti tarttunut. Paikalliset luomutilat tekevät paljon yhteistyötä mm. urakoinnin ja koneiden yhteisomistuksen muodossa. Esimerkiksi tilan käyttämä puimuri on yhteinen toisen huittislaisen luomutilan kanssa. Tilan isäntä totesikin, että paikallisten luomutilojen keskinäinen yhteistyö on nyt tiiviimpää kuin ennen luomuun siirtymistä toisten tavanomaisten viljelijöiden välillä.

(Päivitetty 7/2020)