Lähteenmäen tila, Sakari Lehtinen, Huittinen

Lähteenmäen tila sijaitsee Huittisten Vampulan Tamareen kylässä. Tila hankittiin suvun omistukseen tarkalleen 100 vuotta sitten, kun nykyisen tilan omistajan, Sakari Lehtisen isoisä osti tilan. Sukupolven vaihdokseen asti, joka toteutettiin vuonna 1990, tila oli erikoistunut tavanomaiseen maidontuotantoon. Tuolloin tila oli vielä tyypillinen perhetila, jolla tuotettiin pääasiassa nurmea ja viljaa.

Sukupolvenvaihdoksen jälkeen lypsykarjan pidosta luovuttiin ja tilalle tuli sonnien kasvatus. Sonnien määrä oli loppuaikoina tilan peltopinta-alaan nähden huomattavan suuri ja osa eläinten tarvitsemasta rehusta ostettiin tilan ulkopuolelta. Tilalle oli jäänyt maidontuotannon ajoilta huomattava rehusiilokapasiteetti. Tätä hyödynnettiin ostorehujen varastoinnissa, josta merkittävin osa oli Kokemäellä sijaitsevan tärkkelysperunan jalostajan Finnamylin perunarehua. Sonnien pitoa jatkettiin aina vuoteen 2008 saakka, jolloin niistä luovuttiin. Tilalle tuli vielä muutamaksi vuodeksi emolehmiä, mutta nykyisin tila on karjaton, puhdas kasvinviljelytila.

Luomuun tila siirtyi vuonna 2008. Tähän rohkaisi kokemus tavanomaisen nurmen hyvästä kasvusta, vaikka kasvustoa keinolannoitettiin vain keväällä ja silloinkin hyvin maltillisesti. Pääosa lannoituksesta hoidettiin levittämällä nurmille kompostoitua kuivalantaa 2-3 kertaa kesässä. Apilanurmien ja karjan pidon vuosilta runsaasti jääneellä karjanlannalla uskotaan pystyttävän hoitamaan kasvien lannoitustarvetta hyvin. Kun oma lanta loppuu, lähistön kotieläintiloilta uskotaan saatavan uutta lantaa. Tilan maalajit ovat osin poutivia, joten nurmisiemenseoksissa suositaan apilan lisäksi syväjuurisia heinälajeja. Näistä etenkin ruokonata ja koiranheinä ovat pystyneet tuottamaan kuivinakin vuosina hyviä satoja. Vanhaa perua tilan maat ovat vahvassa kasvukunnossa ja Vampulan kalkkikaivoksen vieressä kun viljellään, maan pH:t ovat nekin kunnossa. Muita syitä luomuun siirtymiselle ovat kiinnostus luomuviljelyssä käytettyä tekniikkaa kohti. Ajatus siitä, että kasvien kasvua ohjataan vaikutustavaltaan itselle tuntemattomilla kemikaaleilla ei miellyttänyt. Vaikka ilmakehässä olevan typen määrä onkin lannoitetypen valmistuksessa loppumaton, tuntuu sen tuottamisessa tarvittava suuri fossiilisen energian tarve myös uusiutumattomien luonnonvarojen suurelta tuhlaukselta.

Tilan viljelykiertosuunnitelma on vaatimusten mukaan laadittu, mutta siihen tehdään muutoksia tilanteiden mukaan. Tilan viljelykasvivalikoima on runsas, ja vuorollaan viljelyssä on monilajiset nurmet, eri syys- ja kevätmuotoiset viljalajit, herne, härkäpapu ja kumina. Vaihtelevasti valikoima on nurmi- ja kesantopainotteista, joilla torjutaan osalle peltolohkoista pesiytyneitä kestorikkakasveja ja peruskunnostetaan peltoja.

Peltojen perusmuokkauksessa vältetään kyntöä. Maan pintaosaan halutaan jättää runsaasti kasvijätettä, joka suojaa maata siihen varastoituneen kosteuden liialliselta haihtumiselta ja kuorettumiselta. Käytännössä nurmet rikotaan kelajyrsimellä. Muiden kasvien jälkeisessä muokkauksessa käytetään hanhenjalkakultivaattoria. Tavoitteena on muokata maata vain pinnasta n. 5-6 cm syvyydeltä. Syvemmältä maa kuohkeutetaan jankkurilla. Tilalla on lähes täydellinen viljelyyn tarvittava konekanta. Tilalla on oma vanha kylmäilmakuivuri, jonka toimintaa ollaan parantamassa käytettynä ostetulla tehokkaalla lajittelijalla. Vilja kulkee lajittelijan läpi jo ennen sen siirtoa kuivuriin. Lajittelija parantaa viljan laatua nostamalla sen hehtolitrapainoa. Yhteisessä omistuksessa on karjanlannan levitin, niittokone ja jyrät. Ulkopuolisena palveluna tila hankkii kasvustojen murskauksen.

Tilan tuottama nurmisato ja toistaiseksi myös luomuvilja on myyty kaikki luomunautakarjatiloille. Lajittelija-asennuksen jälkeen tilanne muuttuu viljan osalta, kun se täyttää kauppavaatimukset. Jonkin erikoiskasvin tai siementuotannon aloittaminen kiinnostaa.

Tilan siirtymistä luomuun Sakari kuvasi välttämättömäksi tilan kannattavuuden kannalta. Oleellinen vähenemä ostopanosten määrässä vähentää luomutuotannon taloudellista riskiä. Tuotantomuodon vaihto luomuun mahdollistaa myös eroon pääsyn kilpailtujen bulkkituotteiden tuottamisesta ja perehtymisen viimeisimpiin luomuviljelyn menetelmiin.

Viljely ei ole Sakarilla kokoaikaista, vaan tilan ulkopuolinen opettajan työ löytyy Huittisten ammatti- ja yrittäjäopistosta Kokemäeltä.

Sakarin tavoittaa sähköpostilla osoitteesta: sakari.lehtinen@pp4.inet.fi ja puhelinnumerosta 0400 749374

Päivitetty 03/2024.

•