Lurkki, Tuomas Tammi, Kokemäki

Tuomas Tammi isännöi Kokemäellä Kuurolan kylässä Lurkki -nimistä tilaa. Tuomaksen isoisän isä lunasti tilan omistukseensa 1920-luvulla, noin sata vuotta sitten. Tuomas on tilan nykyisen omistajasuvun neljäs viljelijä. Tila työllistää kokopäiväisesti Tuomaksen ja hänen vaimonsa Harrietin. Lisäksi kesän ajan tilalla on jo usean vuoden ajan työskennellyt kaksi ukrainalaista työntekijää. Pellot siirrettiin luonnonmukaiseen tuotantoon vuonna 2008 ja eläimet 2013. Luomuun siirtyminen perustui pitkälti mahdollisuuteen pienentää kustannuksia ostopanosten jäädessä pois. Aiemmat kokemukset apila- ja sinimailasnurmien hyvästä kasvusta ilman väkilannoitteita vahvistivat päätöstä luomuun siirtymisestä.

Tilan päätuotantosuuntia on kaksi; emolehmien kasvatus ja peltokasvien viljely. Ensimmäiset emolehmät tulivat tilalle Tuomaksen isän aikana vuonna 1995. Eläinten pito on jatkunut keskeytyksettä ja vuosien saatossa emojen lukumäärä on vakiintunut noin sataan. Eläimet ovat Limousine-, Simmental- ja Charolais-rotujen risteytyksiä. Eläimet ovat kesäkauden laitumilla ja talven pihatossa. Vasikat syntyvät maaliskuun puolivälin ja kesäkuun lopun välisenä aikana.

Sonnivasikat myydään noin 8 kuukauden ikäisinä loppukasvatettaviksi tavanomaisille tiloille. Lehmävasikoista käytetään osa emojen uudistamiseen ja loput myydään pitoeläimiksi tai loppukasvatukseen. Poistettavat emot myydään luomuna. Vuosittain myös suoramyydään pieni määrä luomulihaa.

Tilalla on menossa mielenkiintoinen muutama vuosi sitten aloitettu kokeilu japanilaisen wagyu-rodun eläinten kasvatuksesta. Tällä hetkellä kasvamassa on keinosiemennyksestä syntyneitä ½ wagyu risteytyksiä. Kesällä 2021 pitäisi syntyä ensimmäiset ¾ wagyu risteytykset. Yksi puhdasrotuinen siitossonnikin on jo kasvamassa. Toistaiseksi yhtään wagyu’a ei ole vielä teurastettu, joten omat kokemukset lihan laadusta vielä puuttuvat. Wagyu tunnetaan maailmalla paremmin Kobe-härkänä. Tätä nimeä saa kuitenkin käyttää vain Japanissa Koben maakunnan alueella tarkkaan valvotun tuotantotavan mukaisesti tuotetusta lihasta. Kyseessä on samankaltainen ero kuin samppanjan ja kuohuviinin välillä. Erikoiseksi rodun lihan tekee sen voimakas marmoroituminen. Lihan maku, mureus ja mehukkuus ovat omaa luokkaansa, ja sen rasvahappokoostumus on parempi kuin tavallisen pihvilihan. Wagyun hinta vähittäiskaupoissa ja ravintola-annoksissa on moninkertainen tavanomaisen pihvilihan hintaan verrattuna (kuvia rodun lihasta löytyy esimerkiksi hakusanalla ”wagyu steak”).

Eläinten ruokinta perustuu omalta tilalta korjattuun nurmirehuun, laitumeen, viljaan ja herne-kaura seokseen. Ainoastaan kivennäiset ostetaan tilan ulkopuolelta. Emolehmät saavat pääasiassa vain säilörehua ja kivennäistä, nuorkarja sen lisäksi tilan omaa viljaa.

Tilan pelloilla viljellään kaksi vuotta monilajisia apila-heinänurmia ja sen jälkeen kaksi vuotta viljaa. Apilalajeja ovat puna-, alsike- ja valkoapila sekä sinimailanen. Heiniä ovat timotei ja englanninraiheinä. Muutaman kerran on kokeiltu syysrapsia, mutta kokemukset tästä olivat heikkoja. Viljelymenetelmiä täytynee vastaisuudessa kehittää talvehtimisen parantamiseksi. Kylvettävien peltojen perusmuokkaus tehdään suurelta osin keväällä kyntämällä. Kokemusten mukaan kevätkyntö vähentää rikkapainetta. Viljan alle kylvettävä nurmensiemen kylvetään viljan orastuttua pneumaattisella kylvökoneella. Kaikkien viljelytoimenpiteiden osalta kokeillaan erilaisia vaihtoehtoja. Ja viljelykiertoa muutetaan aina tilanteen mukaan.

Tuotetusta luomuviljasta, vehnästä ja kaurasta suurin osa myydään myllyille. Herne-kauraa viljellään oman karjan tarpeisiin. Kasvustot lannoitetaan nautojen tuottamalla lannalla ja osittain kananlannalla. Ostettavia täydennyslannoitteita ei ole toistaiseksi käytetty.

Laidunalueina hyödynnetään peltojen lisäksi kokemäenjoen ranta-alueita. Muutaman vuoden laiduntamisen jälkeen luonnonlaitumien kasvilajisto muuttuu. Jo mahdollisesti puskittuneet alueet muuttuvat avoimemmiksi hakamaiksi. Laidunnetut hakamaat lisäävät osaltaan luonnon monimuotoisuutta tarjoten, nyttemmin harvinaiseksi käyneitä, elinympäristöjä useille kasvi-, hyönteis- ja lintulajeille.

Tammen tila harjoittaa monipuolista koneyhteistyötä usean lähistön tilan kanssa. Yhteisessä omistuksessa on mm. heinänkylvökone, pöyhin, karhotin, ketjumurskain ja karjankuljetusvaunu. Osa töistä on annettu ulkopuolisten hoidettavaksi. Näitä ovat viljan kylvö ja puinti sekä säilörehun korjuu.

Tilalla on käytössä mielenkiintoinen ja kustannustehokas ratkaisu viljan välivarastointiin. Katetun, betonielementtiseinäisen entisen lantalan lattialle levitetään teleskooppirakenteiset, rei’itetystä pellistä valmistetut tuuletusputket.

Kullekin putkelle on puhkaistu oma läpimenoaukko varaston takaseinään ja jonka takana putket yhdistetään korkeapainepuhaltimeen. Sitä mukaa kun siilo täyttyy, teleskooppisia tuuletusputkia vedetään traktorilla lisää auki. Vastaavasti kun siiloa tyhjennetään, putket vedetään niiden sisällä olevan vaijerin avulla takaseinän takaa pois viljakasan alta. Ratkaisulla tuoreen viljan vastaanottokapasiteetti nousee hyvin suureksi. Viljakerroksen paksuuden voi tietyin reunaehdoin nostaa putkien päällä kolmen metrin korkuiseksi, jolloin yhteen vajaa 20 metriä pitkään ja viisi metriä leveään siiloon saadaan varastoitua pari sataa tonnia viljaa. Jonkin verran välivarasto myös kuivattaa viljaa, mutta ei kuitenkaan kauppakuivaksi asti. Viljan loppukuivatus hoidetaan rahtikuivurissa puintikauden jälkeen kun kuivauskapasiteettia on taas hyvin tarjolla.

Luomuun siirtymisen aiheuttamaa työmäärän muutosta on kokonaisuutena vaikea arvioida. Aiemmin tilalla on ollut kesäisin maatalousharjoittelijoita, nyt kaksi ukrainalaista työntekijää. Aiemmin tilalla on ollut isoja rakennusprojekteja. Viime vuosina on työllistänyt aitojen rakentaminen etälaitumille. Luomuun siirtymisen Tuomas sanoo olleen taloudellisesti kuin muutenkin kokonaisuutena hyvä ratkaisu. Sen parhaita puolia ovat tilan suuri omavaraisuus tuotantopanoksissa, ja se että viljelymenetelmien suhteen kaikki ei ole niin valmiiksi pureskeltua kuin tavanomaisessa tuotannossa.

Tuomaksen tavoittaa numerosta: 0400110437

(Päivitetty 01/2021)

• 
• 
• 
•