Avaa valikko Valikko

Maikon tila, Heikki Riihimäki, Kokemäki

Kokemäen Kauvatsalla sijaitsevan Maikon luomutilan vaiheet liittyvät Suomen sadan vuoden takaiseen historiaan. Tila on ollut alkujaan Marttilan tilan Viinamäen torppa, jonka sen aikaiset tilan pitäjät saivat vuonna 1918 torpparilain säätämisen jälkeen lunastaa itselleen. Siitä lähtien tila on ollut saman suvun hallussa ja nykyinen viljelijä, Heikki Riihimäki ja vaimonsa Eeva edustavat tilan neljättä viljelijäsukupolvea.

Alkuaikojen pieni torppa on pysynyt elinkelpoisena, kasvanut ja kehittynyt. Peltoa on nyt viljelyksessä 150 ha, emolehmiä vuosittain n. 50, hiehoja 8-16 sekä kaksi sonnia. Sivuelinkeinona harjoitetaan myös lämpöyrittäjyyttä: paikalliselle ala-asteelle toimitetaan haketta ja huolehditaan koulun lämmityksestä. Tilan pito on viljelijäpariskunnalle täysipäiväistä työtä, eikä kumpikaan käy tilan ulkopuolella töissä.

Tilalla luomutuotannosta on jo neljännesvuosisadan kokemus. Pellot siirrettiin luomuun vuonna 1996. Luomuun siirtymiseen ja siinä pysymiseen kannustaa laskelminkin osoitettu parempi kannattavuus. Toistaiseksi eläimet ovat kuitenkin vielä tavanomaisessa tuotannossa, vaikka Heikin mielessä on ajatuksia emolehmätuotannonkin siirtämisestä luomuun.

Tilan maatalouden myyntituotteet ovat tavanomaisena myytävät vasikat ja luomuvilja. Vasikat myydään ”teineinä” HK-Scanin välitykseen ja viljoista luomumallasohra Viking Malt’ille Lahteen ja luomukaurat Raisiolle Nokialle. Viljojen tuotanto on haluttu pitää selkeänä, siksi viljoista tuotetaan vain kahta lajia. Viljojen myynti jaksotetaan siten, että myyntierät ovat täysiä rekkakuormia. Näin menetellen rahtikustannukset saadaan pidettyä kurissa.

Tilan pelloilla sovellettava viljelykierto riippuu niiden sijainnista ja kasvukunnosta. Tilakeskuksen läheisiä peltoja laidunnetaan vuorollaan kolmen vuoden ajan. Laitumien monilajisella, nykyoppien mukaisella yhdeksän eri kasvilajin siemeniä sisältävällä seoksella, pyritään tuottamaan rehuarvoltaan hyvää laidunrehua. Monilajisen siemenseoksen kasvu on myös tasaisempaa vaihtelevissakin sääoloissa. Kolmen laidunvuoden jälkeen nurmi uudistetaan. Seuraavan nurmen suojaviljana käytetään joko mallasohraa tai vihantaviljaa.

Kauempana talouskeskuksesta olevilla lohkoilla tuotetaan kolme vuotta säilörehua ja kolmena seuraavana vuonna viljaa. Viljana on ensin 1-2 vuotta mallasohraa ja sitten 1-2 vuotta kauraa. Viimeisenä kauravuonna viljan alle kylvetään jälleen nurmen siemen. Säilörehunurmienkin siemenseos on monilajinen, sisältäen kuuden eri nurmikasvilajin siemeniä. Mukana seoksessa on myös puna-apilaa, joka sitoo typpeä ja luovuttaa sitä muunkin kasvuston käyttöön. Säilörehunurmista korjataan kahtena ensimmäisenä vuonna kaksi ja kolmantena vuonna yksi rehusato. Kolmannen vuoden rehusadon korjuun jälkeen pellon rikkakasveja ”kuritetaan” toistuvin puhdistusniitoin.

Tilan emolehmät ruokitaan pääosin säilörehulla. Ostaa tarvitsee lähinnä vain kivennäisrehua. Tilan uusille hiehoille syötetään myös vähän tilan omaa viljaa.

Peltojen lannoitus hoituu paitsi apilanurmien, mutta myös oman karjanlannan turvin. Aiemmin on ostettu myös Humuspehtoorin tuotteita ja nyt vuodelle 2020 on hankittu kokeeksi Ecolanin tuotetta. Viljavuusnäytteiden avulla seurataan peltojen ravinteisuuden kehitystä. Tilan peltojen kalkitukset perustuvat myös viljavuusanalyysin pH arvoihin. Peltojen kasvukuntoa seurataan tilalla tarkasti, sillä Heikin mukaan luomuviljelyssä kasvit tarvitsevat ravinteita siinä missä tavanomaisessakin viljelyssä.

Peltojen muokkaus on keventynyt vuosien aikana. Enää vain lopetettavat nurmet kynnetään, muuten muokkaukset hoidetaan hanhenjalka kultivaattorilla ja äkeellä. Osaan viljamaista kylvetään myös kerääjäkasveja. Nämä maat jätetään talven ajaksi sängelle ja muokataan vasta keväällä kultivaattorilla ja joustopiikki äkeellä. Yleisenä periaatteena on, että maat pyritään muokkaamaan tehokkaasti, mutta niin vähin ajokerroin kuin mahdollista. Omilla koneilla työt sujuvat ja muokkaukset pystytään tekemään oikeaan aikaan. Rikkakasveja torjutaan viljelykierrolla ja muokkausten oikea-aikaisella tekemisellä. Tilalla on käytettävissä yhteisomistuksessa oleva rikkakasviäes, joka on jälkeenpäin varustettu piensiementen kylvölaitteella. Tila on töiden tekemisen suhteen varsin omavarainen ja itsellinen. Ainut ostettava työpalvelu on kalkin levitys. Koneiden yhteisomistukseen isäntä suhtautuu sinänsä kuitenkin myönteisesti.

Luomutuotannon hyviksi puoliksi tavanomaiseen verrattuna Heikki mainitsee töiden tasaisemman jakautumisen. Hyvää on myös, ettei kesäiltoja tarvitse viettää tuulen tyyntymistä ja sopivan ruiskutuskelin alkamista odotellessa.

Yhteydenotot: heikki.riihimaki@pp3.inet.fi tai 0407161041

(Päivitetty 04/2020)