Metsärannan luomutila, Rekola, Honkilahti

Euran Honkilahdella sijaitseva Metsärannan luomutila aloitti luomutuotantoon siirtymisen vuonna 2012. Tilan omistaja Päivi Rekola kertoo luomutuotantoon siirtymisen olleen kokonaisvaltainen ratkaisu ja osoittautui monella tapaa hyväksi vaihtoehdoksi.

Tila oli erikoistunut maidontuotantoon vuoteen 2007 asti, jolloin lypsylehmistä kuitenkin luovuttiin. Tuotantosuunnan muutos vaikutti myös viljelykasvien valikoimaan pienentämällä tilan viljelyä siihen asti hallinnutta nurmialaa.

Tilan maat ovat kevyitä kivennäismaita ja sopivat mainiosti avomaan vihannesten tuotantoon. Osalla tilan valmiiksi luomussa olevilla mailla aloitettiinkin muutama vuosi sitten vihannestuotanto. Tämä tapahtui yhteistyössä säkyläläisen Kasvis-Kartano Oy:n ja Mäkitalofarmin kanssa. Viljelyksessä oli mm. jättisipulia ja pinaattia. Tila panosti vihannesviljelyn kehittämiseen, mistä osoituksena oli mm. tilan mailla sijainneet Pyhäjärvi-Instituutin ”Muuvi”-viljelyhankkeen (Muuttuvat viljelymenetelmät) kokeet. Näissä testattiin monia luomuvihannesviljelyn tarvikkeita, kuten erilaisia lannoitteita, biohajoavia kalvoja, hyönteisverkkoja, harsoja ja terraseed-katetta monella eri luomuvihanneksella.

Avomaan tuotantoa on tarkoitus harjoittaa tilalla jatkossakin. Lajivalikoima on kuitenkin yksinkertaistunut ja muuttunut siten, että viljely keskittyy toistaiseksi vain yhteen kasviin, luomuvesimeloniin. Tämä sopii tilan olosuhteisiin hyvin, sillä tilan pellot ovat läheisten järvien ansiosta varsin turvassa kasvukauden aikaisilta halloilta. Vesimelonin tuotanto tarjoaa sopivasti haastetta ja uutta opeteltavaa. Mm. sopivien kasvuajan omaavien lajikkeiden löytämisessä riittää vielä testattavaa. Tuotetut melonit on myyty tähän asti tukun kautta, mutta harkinnassa on myös markkinointi reko-renkaiden kautta ja toimitukset suoraan kauppoihin.

Muu peltokasvituotanto on erilaisia nurmia ja viljaa. Nurmet ovat joko 2-vuotisia tai yksivuotisia. 2-vuotiset nurmiseokset sisältävät puna-apilaa, sinimailasta ja useita heinälajeja, yksivuotiset rehuvirna-persianapilaseosta. Nurmisato myydään lähistön luomukarjatilalle rehuksi. Melonin paikka viljelykierrossa katsotaan vuosittain erikseen. Jatkossa osa nurmialasta tulee korvautumaan puna-apilan ja mahdollisesti heinämäistenkin nurmikasvien siementuotannolla.

Pelkkään viljan tuotantoon keskittyminen olisi vaatinut satsauksia kuivauskapasiteetin kasvattamiseen, mikä olisi ollut tilalle mittava investointi. Useaan kasvilajiin ja viljan siementuotantoon keskittyminen tuntui taloudellisesti järkevimmältä vaihtoehdolta.

Tilan viljelykierto on pääpiirteissään seuraavanlainen: 2 vuotta nurmea - 2-3 vuotta viljaa – (härkäpapu). Viljelykiertoa sovelletaan tilanteen mukaan luomusäädösten sallimissa puitteissa. Peräjälkeisten viljojen lannoitusta täydennetään tarpeen mukaan naudan lietelannalla sekä lihaluujauholla.

Kevyiden maiden erityisenä ongelmana on juolavehnä, minkä torjunta vaatii jatkuvaa valppaana oloa. Peltojen muokkauksessa turvaudutaan pitkään kaavaan. Maat kynnetään, äestetään ja ajetaan vielä ennen kylvöä finnkvick’illä kertaalleen. Juolavehnäisimmät paikat joudutaan ajamaan finnkvick’illä kahteen jopa kolmeen kertaan. Orailta rikat torjutaan rikkakasviäestyksellä.

(Päivitetty 01/2020)