Avaa valikko Valikko

Niittaron Luomutila, Hannu ja Katri Ruokonen, Eura

Niittaron Luomutila on Euran Honkilahdessa sijaitseva luomukotieläintila. Tilan emäntänä ja isäntänä toimivat Katri ja Hannu Ruokonen. He ovat ottaneet tilan ohjakset haltuunsa vuonna 2005. Tilan maat ovat kuuluneet samalle suvulle ainakin 1540-luvulta, jolloin verotustietojen perusteella on jäänyt ensimmäinen kirjallinen jälki maan omistuksesta. Niittaron tila on muodostettu Eskolan kantatilasta ja nykyinen omistaja on tiettävästi järjestyksessään tilan 17. isäntä.

Tilalla tuotetaan porsaan ja ylämaankarjan lihaa, sekä vuodesta ja viljelykierrosta riippuen eri rehu- ja leipäviljoja. Tällä hetkellä viljelyssä on nurmen lisäksi ohraa, vehnää, kauraa ja ruista. Tilalla siirryttiin luomuviljelyyn vuonna 2018. Koko tila, kasvit ja eläimet, päätettiin siirtää samanaikaisesti luomuksi, jolloin siirtymäaika tavanomaisesta maanviljelystä luomuun on kaksi vuotta. Virallisesti eläimet ovat olleet siis luomusertifioituja tämän vuoden toukokuusta alkaen ja ensimmäinen sertifioitu luomusato viljasta korjataan tänä kesänä.

Ajatus luomuun siirtymisestä oli tilalla kytenyt jo aikaisemmin, mutta varsinainen alkusysäys viljelytavan vaihtamisesta tuli tilan tarkastuksen yhdessä, kun tarkastaja nosti esiin, että hän näkisi luomun mahdollisena vaihtoehtona heille. Ehdotuksen kuuleminen näinkin viralliselta taholta sai pohtimaan ja laskemaan luomun mahdollisuuksia tarkemmin. Siirtymisen aikana ja jälkeen on Ruokosen mukaan ollut rohkaisevaa huomata, että luomuviljely todella on hänelle mieluinen viljelymuoto ja päätös siirtymisestä tuntuu edelleen oikealta.

Ennen luomuun siirtymistä tilalla toimi jalostussikala, jossa oli 70 emakkoa. Nykyisin Satakunnan ainoasta luomusikalasta löytyy 9 emakkoa, karju ja joukko pikkupossuja. Sikojen lisäksi tilalla on nyt myös ylämaankarjaa ja parhaillaan laitumella kirmaa 13 emolehmää, sonni ja 10 vasikkaa. Vasikat ovat tilan lehmien ensimmäisiä. Kotieläintilalla luomuun siirtyminen lisää nurmen viljelyä ja tuottaa aikaisempaa enemmän kirjaamista ja raportointia. Kasvaneen nurmenkylvön vuoksi siirtymävaiheessa Niittarolle hankittiin kahden muun tilan kanssa yhteiskoneeksi rikkaäes, jossa on myös heinän kylvölaitteisto. Nurmen siemenet, timotei ja apila, tuotetaan tilalla itse. Rehu menee suurimmaksi osaksi omaan käyttöön, mutta osa myydään muille tuottajille.

Ruokosen mukaan aikaisempaan verrattuna työmäärä ei ole merkittävästi muuttunut. Työtehtävät ovat kuitenkin monipuolisempia, koska eläimiä ja projekteja on useampia erilaisia. Nykyisin suurempi osa töistä saattaa ulkopuolisen silmiin vaikuttaa kummallisilta puuhilta, isäntä toteaa naurahtaen. Luomuviljely on hänen mukaansa ennemmin elämäntapa kuin tiukkaa kaavaa seuraava bisnesajatus. Kun eläimiä on vähemmän, niistä ei ole kohtuutonta työtaakkaa, ja viljelijä pystyy takaamaan, että ne on kasvatettu hyvissä olosuhteissa. Ruokonen sanoo, ettei kannata liikaa kuunnella muiden sanomisia tai tehdä sitä, mitä kaikki muut jo tekevät, vaan etsiä se itselleen parhaiten sopiva toimintatapa. Muussa tapauksessa kilpailussa ratkaisee hinta ja tehokkuus, jolloin tilan tulisi kasvaa voimakkaasti, ja se ei olisi esimerkiksi Niittarolla enää onnistunut.

Luomusikaloita on Suomessa ainoastaan kymmenkunta. Niistä suoramyyntiä harjoittavat vain muutamat, mutta kannattavuuden näkökulmasta Ruokonen arvioi suoramyynnin omalle tilalleen vaatimukseksi toiminnan jatkuvuudelle. Tilamyymälässä myydään lihojen lisäksi tilan viljoista valmistettuja myllytuotteita. Ostoksille myymälään pääsee lauantaisin tai sopimuksen mukaan. Kesäkuusta syyskuuhun tilalla järjestetään joka kuun ensimmäisenä perjantaina myös kesäkahvilatilaisuuksia. Tuotteita markkinoidaan pääasiassa sosiaalisen median kautta, ja REKO-renkaat ovat tilalle todella tärkeä toimituskanava. Monet kuluttajat ovat nykyisin entistä kiinnostuneempia syömänsä lihan alkuperästä ja eläimen elinolosuhteista, mitä viljelijä pitää hyvänä asiana. Hän kannustaa kaikkia kokeilemaan rohkeasti erilaisia luomutuotteita, sillä niistä saattaa löytyä aivan uusia makukokemuksia ja suosikkeja ruokapöytään.

Ruokonen ennakoi tulevaisuudessa erillisten luomutukien mahdollisesti vähentyvän ja tavanomaisen viljelyn lähestyvän tavoiltaan luomua. Hänen viestinsä luomuun siirtymistä harkitseville viljelijöille onkin, ettei siirtymistä kannata mitenkään pelätä. Taloudelliselta näkökulmalta luomun kannattavuus omalla tilalla täytyy tietysti laskea tarkasti, mutta tärkeämpää isännän mielestä luomuun siirryttäessä on viljelytapojen houkuttelevuus ja tuntuminen omalle tilalle sopivalta vaihtoehdolta, kuin ainoastaan rahalliset perusteet. Siirtymävaiheessa kannattaa varautua tasapainoilemaan sen kanssa, mitä ja miten saa tehdä, kun luomumerkintää ei vielä voi käyttää, mutta viljely ei enää ole tavanomaistakaan.

Ruokonen pitää luomuviljelijöitä hyvin yhteisöllisinä, sillä viljelijät tekevät todella paljon yhteistyötä, ja toisaalta sopivien yhteistyökumppaneiden löytäminen on koko toiminnan kannalta erittäin tärkeää. Tilan tulevaisuudensuunnitelmiin liittyy myös uutta yhteistyötä, sillä aikeena on ottaa tilalle tulevaisuudessa myös lampaita, jotka olisi tarkoitus sijoittaa laiduntamaan Koskeljärven padon ympäristöön hoitamaan alueen siisteyttä kesäisin.

Yhteystiedot:

Hannu Ruokonen 040 5350836

hannu@niittaro.fi

Facebook

Heinämaantie 48, 27650 Honkilahti

(Haastattelu 7/2020)