Töykkäpelto, Antti Kaasalainen, Huittinen

Antti Kaasalaisen Töykkäpelto–niminen luomutila sijaitsee Huittisissa lähellä kuivattua Raijalanjärveä. Tila on alkujaan siirtolaistila, joka koostuu kaikkiaan kolmesta tilasta. Sitä on kehitetty pitkäjänteisesti ja tilakoko on kasvanut huomattaviin mittoihin.

Kaasalainen on pitänyt tilaa noin 40 vuotta, joista alkuvuodet olivat osa-aikaista viljelyä. Luomuviljelyssä tila on ollut noin 25 vuotta. Ajatus luomuviljelyyn siirtymisestä käynnistyi keskustelujen ja kannanottojen jälkeen, joissa oli osoitettu maatalouden ympäristöä kuormittava vaikutus.

–Sanottiin, että emme selviä, jos ympäristönhoidon eteen ei aleta tehdä enemmän toimenpiteitä. Uskoin tämän, joten siirryin luomuviljelyyn. Mielestäni kilpailussa EU:n maanviljelijöiden kanssa luomuviljelyssä meillä on parhaat mahdollisuudet pärjätä, pitkän linjan viljelijä ja luomutuottaja Antti Kaasalainen muistelee ja naurahtaa.

Viljelykasvivalikoimassa on tällä hetkellä (2019) muun muassa härkäpapua, kauraa, ohraa, nurmea, ruista ja kuminaa. Tilalla on ollut aiemmin myös luomupunajuurta, joka jalostettiin rahtityönä ja myytiin Kaasalaisen oman Eloaitta-yrityksen kautta sekä yksi Suomen ensimmäisistä luomukanaloista, mutta munantuotannosta luovuttiin muutama vuosi sitten.

Siemenviljelyä tilalla ei ole, vaikka Kaasalaisen mukaan luomusiemenelle olisikin kysyntää.

Luomutuotteiden kysyntä on ollut viime vuodet selvässä kasvussa ja sen myötä luomutilojen määrä on lisääntynyt myös Satakunnassa. Esimerkkinä kasvusta Kaasalainen mainitsi Huittisten alueen muut luomutilat, joiden kanssa on pystytty tekemään merkittäviä yhteishankintoja.

Luomuisa Satakunta -hankkeen pellonpiennartapahtumassa Antti Kaasalainen kertoi runsaalle joukolle kokemuksiaan muun muassa kyntämisen vähentämisestä luomutuotannossa sekä monipuolisesta viljelykierrosta.

Kyntöä vähennettäessä rikkakasvit on torjuttava muilla keinoin. Kevätkylvöt tehdään hieman myöhässä, jolla saadaan tuhottua itämään ehtineitä rikkoja. Myös maan omia ravinnevaroja ehtii vapautua enemmän ja kasvien ravitsemus parantuu heti alusta lähtien, kun kylvöä lykätään. Puinnin jälkeen maita sänkimuokataan ja esimerkiksi rukiin jälkeen maahan kylvetään tehokkaasti rikkoja varjostavaa ja maata kuohkeuttavaa öljyretikkaa.

Pellonpientareella näimme komeita kasvustoja ja pellot saivat paljon kehuja puhtaudesta. Erityisesti ruis, härkäpapu ja kaura säväyttivät.

Kaasalaisen mukaan kesä on ollut luomukasvinviljelyssä oikein hyvä ja rikkakasvien suhteen helppo. Ainoastaan yhdessä härkäpapukasvustossa oli hänen mukaansa hieman toivottua enemmän rikkoja, mutta keskusteluissa todettiin, ettei luomussa tarvitse täydelliseen pellon puhtauteen pyrkiäkään. Kunhan varmistetaan, etteivät rikat häiritse satokasvin kasvua.

Joskus kannattaa pellolla katsoa myös pinnan alle. Onko maassa esimerkiksi lieroja ja kuinka syvälle juuret kasvavat?

Pellon kuntoa tarkasteltiin tilaisuudessa tekemällä niin sanottu kuoppatesti, jonka tulosta tilaisuudessa tulkitsi ProAgria Länsi-Suomen luomuasiantuntija Anne Johansson. Testin tekeminen esimerkiksi pellon heikosti kasvavissa kohdissa voi paljastaa maan heikon kasvukunnon syitä. Maa voi olla eri syistä kovaa tai maasta voi löytyä kyntösyvyyden alapuolelta tiivistynyt kerros, jotka estävät juurten normaalia kasvua veden ja ravinteiden luo. Mitä suurempi juuristo sitä paremmin kasvit kasvavat. Tämä pätee niin luomussa kuin tavanomaisessakin viljelyssä.

(Päivitetty 07/2019)

• 
• 
• 
• 
• 
• 
•